Kuska Llaktayuk Tantanakuykuna

Rimanakuy mañakuy kuskami shinallatak mamallaktapi, kuskapi tukuypak llaktayta katinakuymi kan.
Mamallakta Utkachikpak Awllimanta tankashkami, llaktayukpak ayninakuy llika shina llankan,
Utkachik Awllimanta ñawpaman katichishkami, imashina ruranapak katinakuyta mirachinamanta, taripanamantapash paktaywan runa ayninakuypak llikashinami kan,
Llankayñan, taripay ruraykunapika mamallakta kamaywasikunaka kuska llaktayuk tantanakuykunata kimsa kutin watapi kayachinka. Shukniki kayachiyta rurashka kipaka tantarikkuna mañakpi mashna kutin munashkata kayachinallami.
Kay ruraykunata kullkiwan yanapankapakkasapan kamaywasipak hatunkullkipimi kimichina.
Mamallakta kamaywasikunaka llaktayukta, tantanakuykunatapash kuska kamachikunapak wallpachiy, mirachiy, katichiy ruraypi tapuk hillaytashinami mawkan.
Llaktayukka kamaywasikunaman llaktayukpak rurakatichiyta kuska kamachiykunatapash yuyay churankapakmi mawkan.
Kuska Llaktayuk Tantanakuykunaka ashtawanka yanapanmi:
- Hapishka hamutachaykuna shinallatak churashka kamachikuna kamachipaktay ukupi kachun.
- Kamachikunapak hamutachayta, kamaywasipak kuska llankayñantapash sapan hatunkullkipi shinallatak mamallakta kuska rurakatiypi ñawpak yuyaykunapipash paktachishka kachun chapariyana.
- Kuska llaktaypak katichiyta aynikuk taripaytapash rurana, sapan kamaywasikunapi maypi kaykunata katichiy ushanapi
- Kamaywasipura tinkichik kuskakunata, kuska llaktay kamachimanta kutinlla rimanakuyta wiñachina tantanakuykuna, llaktayukpash ayninakuyta yanapankapak.
- Mamallakta yachawamanta tukuylla rimanakuyta rurana;
- Sumak Kawsaypak Tawkasami Kawsaypura Mamallakta Tantanakuyman kuska runa tantanakuypak minkashkata akllana
- Llaktayuk llaktay yuyaykunata kamaywasikunaman kuchun.
Tiksi kamachiypaktay:
Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachik, 52,53, 54, 55 nikikuna
Tapunakuypak Tantanakuykuna

Tapunakuypak Tantanakuykunaka yuyachik hillaykunami kan, tapunakuypak kuskakunapi yanapak ukukunapipash wallparin. Paypak awllika tapuyraykumi. Kamachikkuna nakashpaka ishkantin ukukuna ima puncha munashkapi tantanakuyta kayachiy usnan.
Llatayukkunawan nakashpaka tantanakuykunawan wallparin.
Alli yachak tantarishkakuna, pakchi runa nakashpaka llaktayuk kayman kimiri usan, ashtawanka tapunakuy yachaywapi yachakkuna.
Tiksi kamachiypaktay:
Ecuador Mamallaktapak Mamakamachiy:
61 niki : Ayninakuypak hayñikuna.
95 niki : Ayninakuypak Tiksiyuyaykuna.
Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachik.
80 niki: Tapunakuypak Tantanakuykuna
Tukuylla Rimaykuna

Ayninakuypak mañakuymi kan. Llaktayukpak yuyaykunata mañaykunatapash chaskin, shinallatak pushaypak ruraykunata hatutachaykunatapash sinchiyachinkapak. Llaktayukpak mañaytaka sapan allikak kamaywasikunapak kamachikkunami chaskina kan. Tukuylla rimaypika llankaykamay yachaywamantami rimanarina, shinallatak kay tukushkakunataka llaktayukkunaman chayachinami katinakuyta rurachun.
Uku kamachiypaktay. Ecuador Mamallaktapak Mamakachiy, 95niki
Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachik 73-74-75 niki
Ayninakuy Hatunkullki

Hillaymi kan, karupi kikinllatak kamachik, llaktayukkuna, tantanakuykunapash shuklla kuskapi rimarishpa hamutachay hapiypak.
Ayninakuy hatunkullkita rurayka llaktayukkuna, kamaywasikunapash rimarinata maskan Plan Estratégico nishkata katichinkapak, shinallatak llaktayuk huchachiyta kutichinkapapash.
Ayninakuy hatunkullkika tukuyllaman maykan ayninkapak munakkunamanka pashkashkami kanka; mamallaktapak kashkata mawkay hawa shuk rimanakuyta paskan; hamutachay ushayta tantanakuyman llaktayukmanpash kun. Tukuy pushay patami watan watan hatunkullkita rurana wiñari llankayñanman tinkichishpa; hatunkullkita mawkaywan tukushka willaykunata riksichina shinallatak llankashkata ñawinchina.
Ayninakuy hatunkullkikunaka utkashpa suyu pushaykunapi, markakunapi, kitikunapipash asha asha churana.
Ayninakuy hatunkullkitaka Karupi Kikinllatak Kamachikkuna, llaktayukkuna, tantanakuykunapashmi mawkan.
GAD pushaykunaka ayninakuy hatunkullkita mawkan:
- Tukuyllapak kashkata pakta pakta rakina, wiñaripak llankayñanta purichishpa;
- Tukuylla mañaymaskayman llaktayukta kimichina;
- Kullkikuyta hatunkullkitapash mawkaypi achikyachina;
- Mamallakta kamaywasipi llaktayukkuna iñipakuyta mirachichun;
- Ayninakuy llakta ushayta sinchiyachina.
Llaktayukka ayninakuy hatunkullkitaka mawkan:
- Paykunapak mutsurishkatachaskishka kachun shinallatak llakta wiñariypi yanapan;
- Kikinllatak kamachik pushaypak achiklla, chuya, rikunalla, willachikuk mañaymaskayta sinchiyachina;
- Mashna mutsurishkata yachana shinallatak mashna kullki tiyakpipash yuyarina;
- Rantiaripaktachiyta hapina.
Tiksi kamachiypaktay:
Mamakamachiy, 100 niki.
Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachik, 64, 67, 68, 69, 70, 71 nikikuna
Llakta Awkiyay, karuyashkapash Tantanakuypak Tantachik Kamachik, 215, 233, 234, 235, 236, 237, 238, 239, 240,241nikikuna.
Llaktayuk Tantanakuykuna

Shuk tantanakuyka llaktayukkunawan tantarishkami, runakunawan wallparishka llaktayukpura rimarina kuska shina.
LLAKTAYUK TANTANAKUYMANTA TAPUYKUNA
¿Imatak kan shinallatak pikunatak Llaktayuk Tantanakuyman wankurishka kankuna?
Runa tantanakuymi kan, runakunawan wallparishka llaktayukpura rimarina kuska shina.
¿Imapatak wallparin?
Tantalla kamachikkunawan rimarina ushayta sinchiyachin, shina llaktay kamachiykunapi, yanapaykunata kuypi, tukuylla mañaymaskaypipash willachiy tukushka ruraykunapi ayninakapak.
¿kayta wallpachinkapakka imatak mutsurin?
Runa tantanakuypak tawkasami kawsay shinallatak kimichiywan, llaktayuk shinallatak llakta kikinyaywan, yachaywakunawanpash kayachina, kimichinapash.
¿Imashinatak awllin?
Llakta ushay, karipash warmipash pakta kana, pushakta shukta churay, llankashkata rikuchiypash tiksiyuyaykunawan.
¿Tantanakuykunaka ima awllita paktachin?
Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachikpi churashka sukta awllikuna:
Hayñikunata sumaychana shinallatak paktachinata mañana;
Wiñaripak rurakatichiyta, llankayñankunata, ruraykuna shinallatak kuska llaktaykunata yuyachina;
Runa tantanakuyta shinallatak llaktayuk wallpariyta kallarichina;
Kamachikkunapak llankashkata rikuchiy rurayta rurana;
Rimanakuy, kishpirishka yuyay, yuyarinakuypash paktachun yanapana;
Llaktayuk rikurayakta rurana.
Kallarichina
¿Ima kamachiypaktaytak tantanakuykunata washamanta yanapan?
Mamakamachiy, Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachik, COOTAD kamachiypash tukuy laya runa tantanakuyta arinina nin, shinallatak tantanakuyka runakunapak munaymanta tantariymi kan. Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachikka tantanakuykuna paykunapak ukukamachiywanllatakmi patachinka, imashina mamakamachiypi kamachiypipash nishkata katishpa.
¿shuk llaktapika mashna tantanakuytak tiyay ushan?
Pushay patapi, llaktayukka shuk kuska tantanakuyta(Ayninakuy Llikaman wakurishka kanka) tantachiy ushan; shinapash kayka llaktapak tawka minkashkakunapi tantari ushan, llakta mashna kashkata nakashpaka mashna runakuna kashkata rikushpa.
Kitilli, kiti, marka, suyu tantanakuykunami tiyay ushan, tantariypika llakta pata runata shinallatak llakta pata uku runatapash charinata paktachishpa.
¿kay tantanakuykunaka kuska kamachik kayachishkawanka chayllatakchu kan?
Mana, chikanmi kan; Kuska llaktayuk tantanakuyka paypak yuyaytami kachachiypika charin; shinallatak chayshukka GAD pushaymantami kayashka, mamakamachiypi nishkata katishpa sapan llaktapi ayninakuy llikata wallpachinkapak.
¿Chikan kashkata rikuchiy usharinchu?
Ari, kay kati millkapi rikuchinchik:
ALC | SP |
Llaktayukmi kayachin | GAD pushaymi kayachin |
Mana kamachikkuna yaykunchu | Pushakkuna, kikinlla kamachichishka, llaktayukpash tantarin |
Paypak tantariyta ukumakachiytapash ari nin. | Kamachiypi sinchiyuyaripipash churashkami |
Hayñi paktachiyta hawayachik kuska | Kamachikkunaka kay hayñikunata wakaychinami |
Llaktayuk mañakuymi kan | Llaktapak llaktayuk ayninakuypak hatun mañakuymi |
¿Las Asambleas ciudadanas reciben apoyo del Estado?
Si, los diferentes niveles de gobierno, las respectivas autoridades locales o el CPCCS, apoyarán a las asambleas locales para hacer efectivo el ejercicio de los derechos de participación. Luego de dos años de existencia continua de la Asamblea, y de cumplimiento de los requisitos básicos de composición y funcionamiento, ésta podrá recibir fondos, de acuerdo a lo que estipula la Ley y según el reglamento que se cree para ese fin.
¿Cuál es la metodología para la constitución de Asambleas?
GRAFICO
Chushak tiyarina

Kunanpi mamakamachiypika tukuy Kikinllatak Kamachik Pushaypak tnatanakuy rurashkakunaka tukuyllaapak kanka ninm chaymantami shuk chushak tiyarina tiyana kan, ima yachaywamanta rimana kakpipash shuklla nakashpaka ashtawanpash minkashkami tiyarinka, kay hillayka minkashka rimanakuypi rimay ushachun shinallatak hamutachay hapiypi aynichun yanapan. Mishkashkaka kikinllatak kamachik pushaypak kamachiypi, uchilla kamachiypi ima nishkata katinkami. Minkashka aynikuk runaka rimana, ushayta charinmi shinallatak runahuchayayta llankaykamay huchayaytapash chaskinmi.
Tiksi kamachiypaktay.
Ecuador Mamallaktapak Mamakamachiy, 95-101 niki.
COOTAD, 311 niki.
Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachik, 77 niki
Kiti Pushakkuna

Kiti pushakkunaka kiti ayninakuypak mañakuymi kan, tukuylla llaktayukman paskashka. Kiti mañaymaskaymanta rimarina paktaytami charin, shinallatak willachinkapallami, mana hamutachayta hapiy usharinkachu. Kayachiypika kaykunatami charina: paktay, katikuy, imashina, puncha, pacha, kuska.
TIKSI KAMACHIYPAKTAY:
Ecuador Mamallaktapak Mamakamachiy, 61niki Ayninakuypak hayñi shinallatak 95 niki, Ayninakuypak tiksiyuyay.
Llaktayuk Tantanakuypak Tantachik Kamachik, 76 niki: Kiti pushapak